Arkisia askareita

Aurinkoisena työaamuna

Kevään mittaan työtahdin vakiinnuttua maanantaista perjantaihin -rytmiin, Muonio Melojien hallivuoron täyttäessä tiistai-illat, lentopalloilun napatessa keskiviikon ja viikonloppujen mennessä suksilla alkoi omastakin sinkoilevasta elämästä löytymään se arki, tuttu ja turvallinen, tavallinen elämä. Hetkittäinen vouhottaminen ja huippukokemuksien nappailu on toki kiehtovaa ja antoisaa, mutta jos arki perustuu ainoastaan niiden flow-hetkien tavoitteluun voi romahdus olla valtaisa sen ensimmäisen normipäivän tullessa vastaan. Se ei tietenkään tarkoita, että arjen pitäisi olla lähtökohtaisesti tylsää, tasaista ja harmaata. Päinvastoin! Sieltä arjen keskeltä tulisi nimenomaan löytyä se sisältö, turva ja mielekkyys elämään.

Iltasadun äärellä

Monenkos tähden kämppä tämä oli...?

Alkutalvesta kun raijasin kamani laavun uumeniin ensimmäistä kertaa, oli siitä arjen tuntu kaukana. Se oli eksoottista ja ainutlaatuista, elämyksellistä ja ehkä sen takia hieman epätavallisen oloista. Ei etteikö elo vieläkin olisi samoilla adjektiiveilla kuvattavaa, mutta nykyään se tuntuu normaalilta ja jollain kierolla mittapuulla mitattuna tavalliselta. Aivan tavallisista askareitahan se arki muodostuu; polttopuiden tekemisestä, lumen luonnista, kamiinan poltosta ja kahvin juonnista. Niin, ja välillä käydään töissä ja syödään...

Illalla kamiinan lämmittämässä teltassa on mukava pujahtaa makuupussin sisälle vain arvaillen, kuinka kylmä puhuri pihalla käy. Korvan vieressä tuulesta lepattava laavukangas, kuutamon tai auringon loiste seinien läpi, linnunlaulu ja lumisateen höyhenen keveä suhina muistuttaa kuitenkin ulkoilman ja luonnon läheisyydestä. Aamulla raikkaaseen ilmaan valoisassa asumuksessa herätessä se läheisyys tuntuu konkreettisemmin lämpötilojen ollessa likimain samat niin laavukankaan sisä- kuin ulkopuolellakin. Sen verran mukavuudenhaluinen kuitenkin olen, että ennen makuupussista irtautumista teen tulet kamiinaan ja sujautan kädet takaisin lämpöisään säkkiin odottelemaan kahviveden kiehumista. 10 minuutin päästä lämpömittari huitelee jo pitkälti kolmattakymmentä. Silloin uskaltaa jo kuoriutua uuteen päivään.

Sumpit mallia aamu